Esteettis-filosofisessa pääteoksessaan Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta Friedrich Schiller (1759-1805) kritisoi yksipuolisesti järkeen keskittyvää valistuskäsitystä ja korostaa esteettisen sivistyksen tärkeää roolia tasapainoisemman yhteiskunnan luomisessa.